keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Syömäneuvot kaulassa

Maistuvat blogijuhlat innoittivat vääntämään asioita rautalangasta. Kun oikein tarkkaan katsoo, saattaa riipuksessa nähdä haarukan ja veitsen, joita ennen vanhaan syömäneuvoiksi kutsuttiin.

Värjäsin riipusosaa sinisellä patinalla sieltä täältä, jotta pinnasta tulisi hieman elävämpi. Mukana on makeanveden helmiä, pari korukiveä ja silkkinauhaa.

Verstas on nyt maalattu valkoiseksi ikkunanpokia myöten, mikä toi pieneen huoneeseen valoa ja avaruutta. Kunhan päivät alkavat pidetä ja aurinkokin joskus pilkahdella, saattaa koruharrastuskin saada taas uutta potkua.

Toistaiseksi mennään hiljaiselolla.

Koru on myynnissä.


12 kommenttia:

  1. IHANA :) <3 Tuo värikin on aivan fantastinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa! Vaihteeksi turkoosia... Mutta oli siellä yönsinistäkin joukossa.

      Poista
  2. Hieno riipus ja enpä ollut tuota syömäneuvo -juttua kuullutkaan :) Valo tosiaankin on aika olennainen inspiksen herättelijä näin keväisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Miina! 30-luvulta peräisin olevassa Suomen Kuvalehdessä on mainos Hackmanin Sorsakosken syömäneuvoista. Ne ovat tietysti jokaisen kunnon emännän ainoa vaihtoehto. :-D

      Poista
  3. Tarvekalut roikkuvat kauniissa kaulakorussa:)

    VastaaPoista
  4. Voihan ihanuus. Kaunis rustiikkinen upeus. Hyvä sie!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Niina! Rustiikki on päivän sana. Se vaatii vähän uskallusta, kun se ei aina ole niin viimeistellyn näköistä...

      Poista
  5. Voi vitsit miten mahtava, ihan huippu!

    VastaaPoista
  6. Aivan mahtava! Värit on niin herkutkin vielä.

    VastaaPoista
  7. Hauskat syömävälineet! :D Patina kyllä tekee paljon asiaa, tykkään kokonaisuudesta hurjasti!

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails